Spotlight on Finland

02 November 2013
Païvi Saarinem

Following on our series of ‘Spotlight on..’, where we meet up with ESTD contact people from around Europe, we head this time to Finland, to meet up with Päivi Saarinen, one of two contact people for that country.

BY  Mike Lloyd, ESTD UK Contact 

For any, Finland may raise images of severe geography, wind and snow. For me personally, Finland makes me think of music. I have always had an attachment to the music of Sibelius, a Finnish composer whose music seems to bridge the gap perfectly between national identity and sound. His symphony “Finlandia” is a wonderful example, conjuring sight and imagination of a country finding itself. Perhaps, Sibelius echoes also the struggle of trauma, seeking the identity of self in poetic form. His style of composition is a blend of austerity and logic, substance and form, marking the slow development of separated parts into a coherent whole.

Jean Sibelius (1865 - 1957)

I digress! Finland, like all of our ESTD countries, is also stunning beautiful, a mix of snow and forest, light and dark. Finland also has a wonderful depository of architecture, as demonstrated by Jyväskylä University – Department of Physics, Jyväskylä, Finland

And lastly, I bet not many of you knew that many of the landscape scenes of Dr Zhivago were shot in Finland…

On with the interview

Päivi, can you tell us a little bit about yourself, the work that you do and how long you have been in this specialty?

I´m a psychologist and traumapsychotherapist from northern part of Finland, in the city of Oulu, there is 220 kilometers to the Polar Circle ☺. I´m living here with my husband, and our three children, who are adults now, are not living at home any more. 

I´m working as a private practitioner, I have a company of my own, called Sarastus, meaning dawn. I began to work in crisis and trauma field twenty years ago. I founded the first trauma center in Finland in Oulu with my colleague and worked there twelve years, last six years as a director. And now last six years I have worked in my own company. 
I work as a therapist and supervisor and I´m teaching also. 
Now there is a three years traumatherapy training in Oulu and in Seinäjoki, meaning that after the training, the participants will be licensed trauma psychotherapists. I belong to the board of the training and I´m the director of the training.

Olen psykologi, perheterapeutti (ET) ja traumapsykoterapeutti (VET) Oulusta. Toimin yksityisenä terapeuttina ja minulla on yritys nimeltä Sarastus Ky. minulla on mies ja kolme aikuista lasta, jotka eivät siis asu enää kotona.

Kaksikymmentä vuotta sitten siirryin traumakentälle. Olin perustamassa Traumaterapiakeskusta v.1994 Ouluun ja v. 2000 Helsinkiin ja työskentelin keskuksessa kaksitoista vuotta, joista kuusi vuotta johtajana. Kuusi vuotta sitten perustin oman yritykseni.
Teen psykoterapiaa sekä työnohjauksia ja koulutan edelleen. Vuosi sitten aloitimme Oulussa ja Seinäjoella erityistason traumapsykoterapia-koulutuksen, jonka johtoryhmässä ja johtajana olen.

How are you supported in your work? (e.g. training, supervision etc)

Although I´m working alone, I´m not lonely. I have a very good network here, I meet some colleagues regularly and I have been in Onno van der Hart´s supervision ten years for now. 

I try to participate to conferences, (unfortunately this year not in Berlin) and if here in Finland there are seminars, usually I participate.

Vaikka teen töitä yksin, en ole yksinäinen. Minulla on hyvä verkosto Oulussa ja oikeastaan koko Suomessa ja tapaan muutamia kollegoitani säännöllisesti. Olen ollut Onno van der Hartin työnohjauksessa kymmenen vuotta. 
Käyn konferensseissa mahdollisuuksien mukaan (valitettavasti en päässyt keväällä ESTD:n Berliinin konferenssiin) ja pyrin osallistumaan Suomessa järjestettäviin täydennyskoulutuksiin.

How did you get into this type of work?

Well, actually I could say a date when I got in to trauma field…1992 I was working in a small health care center. In the community a policeman was shot down, the other was wounded and the killer shot also his wife and himself. Then I started the crisis work with debriefings etc. That´s how traumas took me in!

Voisin sanoa päivämäärän, jolloin siirryin traumakentälle. Vuonna 1992 olin töissä terveyskeskuksessa ja alueellani ammuttiin poliisi, toinen haavoittui ja ampuja ampui myös vaimonsa ja itsensä. Aloitin kriisityön, debriefingit jne. Se sai aikaan, että traumatyö veti minut mukaansa!

Are you involved in doing research, and if so, what are you working on now?
No, not at all.

Ei, en lainkaan.

How is the concept of dissociation viewed in your country?

Onno van der Hart has been teaching in Finland since 2001 and the Trauma Therapy Center has organized three longer trainings with him, Ellert Nijenhuis, Kathy Steele and Suzette Boon. So I´ll say that structural dissociation of the personality is the view that most of the professionals (who know something about dissociation) share.

Onno van der Hart on opettanut Suomessa vuodesta 2001 ja Traumaterapiakeskus on järjestänyt kolme pitkää koulutusta Ellert Nijenhuisin, Kathy Steelen ja Suzette Boonin kanssa. Niinpä sanoisin että persoonallisuuden rakenteellinen dissosiaatioteoria on se viitekehys, jonka mukaan pääsääntöisesti ammattilaiset ymmärtävät dissosiaation (jos ammattilaiset ylipäänsä ymmärtävät jotakin dissosiaatiosta).

What is it like being an ESTD contact member?

Most of the time I feel that I don´t do enough and I´m not active enough as a contact member. I think also that the responsibilities and duties of contact person are not clear enough.

Useimmiten tuntuu etten tee tarpeeksi yhdyshenkilönä enkä ole riittävän aktiivinen. toisaalta minun mielestäni yhdyshenkilön vastuut ja tehtävät eivät ole kovin kirkkaat.

How do you keep in touch with other ESTD members?

In Finland most of the colleagues I´m in touch with belong to ESTD, so it´s very natural. But I don´t know very many members outside Finland and so I´m not in touch with them. Now when the planning of the next conference is going on, I belong to the e-mail list where we are discussing those things.

Useimmat kollegat Suomessa ovat ESTD:n jäseniä, joten yhteys on hyvin luonnollista. En tunne kovin monia muiden maiden jäseniä, joten niinpä yhteyttä ei juuri ole.

Nyt kun suunnittelemme seuraavaa ESTD:n konferenssia Kööpenhaminaan, kuulun sähköpostilistalle, jossa keskustelemme konferenssiin liittyvistä asioista.

What are your thoughts about using social networking, such as Facebook or Twitter, to connect with other ESTD members?

I´m not in Facebook or in Twitter, so that world is not familiar to me. So using social networking to connect other members, is not the first choice for me.

En kuulu Facebookiin enkä Twitteriin, joten ne ovat vieraita minulle. Niinpä yhteys niiden kautta muihin jäseniin ei ole minulle ensisijainen vaihtoehto.

When you are not working, how do you spend your time?

I like reading, all over the year, during winter time I cross country ski and every winter we are at least once or twice in Lapland, in summertime we spend our holidays in our very old house on country side and there is always many kind of nice things to do, like picking berries. I also play golf which is a very good way to think of nothing else!

Pidän lukemisesta, aina on jokin kirja tai useita yöpöydällä. Talvella hiihdän ja joka talvi menemme Lappiin hiihtämään ainakin kerran-pari. Kesäisin vietämme lomamme etelä-Pohjanmaalla vanhassa maalaistalossa, jossa riittää puuhastelemista ja mm. marjojen poimintaa. Pelaan nykyisin golfia, joka on hyvä keino siihen, ettei voi ajatella muuta kuin miten osuisi palloon!

If were to visit your country for a conference, what would you recommend that I should do to experience your culture?

In summer or spring time the lightness over the evenings and nights are worth of experiencing and of course sauna is “must”! If it´s possible to travel to the country side near the lakes or to the archipelago, that would be nice. In the cities architecture and music.

Kesällä ja keväällä valoisat illat ja yöt ovat kokemisen arvoisia ja sauna on “must”. Jos on mahdollista matkustaa maaseudulle järvialueelle tai saaristoon, siitä suomalaiset pitävät. Kaupungeissa arkkitehtuuri ja musiikki .

And lastly, can you briefly tell us about the health system in your country and how people access services?

In Finland we have quite a good public health care system, in somatic area and also mental health system. And if you need psychotherapy in private system, like trauma psychotherapy, it´s possible to get funding from the state to stay able to work or study. It´s possible to get that money for three years therapy and the state pays about 35-45 € / 45 min and the patient pays the rest.

Suomessa on hyvä julkinen terveydenhuolto, somaattisella puolella mutta myös mielenterveyspuolella. Jos tarvitsee psykoterapiaa yksityissektorilta, Kela voi tukea terapiaa työ- tai opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Avustusta on mahdollista saada kolmeksi vuodeksi 35-45€/45 min ja potilas maksaa loput.

 

Latest news